Siirry sisältöön

Huoneistotietojärjestelmä (HTJ): mitä taloyhtiön on ilmoitettava ja mihin mennessä

Huoneistotietojärjestelmä (HTJ) muuttaa sen, miten taloyhtiön tiedot kirjataan ja ylläpidetään Suomessa — ja edessä on konkreettinen takaraja. Ennen 1.1.2019 perustettujen taloyhtiöiden on saatettava taustatietonsa HTJ:ään viimeistään 30.6.2026, ja 1.7.2026 alkaen velvollisuus on jatkuva. Tämä opas kertoo selkokielisesti, mitä taloyhtiön on ilmoitettava, mitkä ovat tärkeimmät määräajat ja miten hallitus tai isännöitsijä valmistautuu ajoissa ilman turhaa kiirettä.

Mikä HTJ on

Huoneistotietojärjestelmä on Maanmittauslaitoksen (MML) ylläpitämä valtakunnallinen rekisteri, joka kokoaa yhteen asunto-osakeyhtiöiden osakehuoneistot, omistukset ja taloyhtiön perustiedot. Sen oikeusperusta on laki huoneistotietojärjestelmästä (1328/2018).

Käytännössä HTJ tekee kahta asiaa:

  • Korvaa paperiset osakekirjat sähköisellä omistuskirjauksella. Osakehuoneiston omistus rekisteröidään HTJ:hin samaan tapaan kuin kiinteistön omistus lainhuutoon. Paperinen osakekirja menettää merkityksensä, kun osakehuoneisto rekisteröidään HTJ:hin — omistus näkyy jatkossa rekisteristä. Paperia ei tarvitse palauttaa etukäteen; se luovutetaan rekisteröinnin yhteydessä.
  • Kokoaa taloyhtiön perustiedot yhteen paikkaan. Osakeluettelo, kunnossapitotarveselvitys, taloudelliset perustiedot ja tehdyt työt kirjautuvat samaan järjestelmään, josta osakkaat, ostajat, pankit ja viranomaiset näkevät ajantasaisen tilanteen.

Tavoite on tehdä taloyhtiön tiedoista luotettavia, ajantasaisia ja yhdestä paikasta saatavia. Samalla osakehuoneiston kauppa, vakuuskäyttö ja isännöitsijäntodistuksen tiedot nojaavat yhä vahvemmin rekisterin tietoihin.

Vinkki hallitukselle: HTJ ei ole pelkkä byrokraattinen velvoite — se on myös taloyhtiön etu. Kun perustiedot ovat kunnossa rekisterissä, omistajanvaihdokset, lainajärjestelyt ja isännöitsijäntodistukset sujuvat nopeammin ja virheettömämmin.

Mitä taloyhtiön on ilmoitettava

HTJ:ään koottavat taustatiedot jakautuvat muutamaan kokonaisuuteen. Hallituksen ja isännöitsijän kannattaa hahmottaa nämä erikseen, koska tiedot tulevat eri lähteistä:

Osakeluettelon ylläpidon siirto

Taloyhtiön osakeluettelon ylläpito siirretään HTJ:hin. Tämän jälkeen osakeluetteloa pidetään yllä rekisterissä, ei enää pelkästään taloyhtiön omassa paperisessa tai sähköisessä luettelossa. Siirto on edellytys sille, että osakkaat voivat rekisteröidä omistuksensa sähköisesti.

Kunnossapitotarveselvitys (KPTS)

Hallituksen lakisääteinen arvio seuraavan viiden vuoden kunnossapitotarpeesta (AOYL 6:3) kuuluu HTJ:hin ilmoitettaviin tietoihin. Tämä on usein se kokonaisuus, joka vaatii eniten valmistelua, ja siihen palaamme tarkemmin alempana.

Taloudelliset perustiedot

Taloyhtiön taloudelliset perustiedot kootaan osakeryhmittäin: jokaisen osakeryhmän jäljellä oleva yhtiölainaosuus (lainavastuu) sekä säännölliset vastikkeet. HTJ ottaa vastaan neljä vastiketyyppiä — hoitovastike, pääomavastike (rahoitusvastike), tontinvuokravastike ja kunnossapitovastike. Käyttökorvaukset, kuten vesi- tai saunamaksut, jätetään pois.

Huomio kaksoisraportoinnista: taloyhtiölainan itsensä (saldo, lainanantaja) raportoi pankki suoraan HTJ:hin. Taloyhtiö raportoi vain osakeryhmäkohtaisen kokonaisvastuun — lainaa ei syötetä kahteen kertaan.

Tehdyt kunnossapito- ja muutostyöt

Taloyhtiön valmistuneet kunnossapitohankkeet sekä osakkaiden hyväksytyt muutostyöt (esimerkiksi kylpyhuoneremontit) kootaan HTJ:hin. Tämä antaa ostajalle ja viranomaiselle kuvan siitä, mitä huoneistossa ja taloyhtiössä on tehty. Kävimme tämän jatkuvaksi muuttuneen velvoitteen läpi hallituksen näkökulmasta erillisessä oppaassa: HTJ-ilmoitus kunnossapito- ja muutostöistä.

Lue lisää vastikkeiden ja talouden hallinnasta: Vastikkeiden laskutus taloyhtiössä ja yhtiölainan osuuksista Yhtiölaina ja rahoitusvastike osakkaalle.

Määräajat

Tärkeimmät päivämäärät kannattaa merkitä kalenteriin nyt. Velvoitteet jakautuvat kahteen vaiheeseen: kertaluonteiseen taustatietojen kokoamiseen ja sen jälkeiseen jatkuvaan ylläpitoon.

VelvoiteMääräaika
Taustatietojen kokoaminen HTJ:hin (ennen 1.1.2019 perustetut taloyhtiöt) — osakeluettelon ylläpidon siirto + kunnossapitotarveselvitysviimeistään 30.6.2026
Jatkuva ylläpitovelvollisuus — tiedot pidetään ajan tasalla muutosten mukaan1.7.2026 alkaen
Kunnossapitotarveselvityksen vuosittainen käsittelyjoka vuosi varsinaisessa yhtiökokouksessa (AOYL 6:3)

Käytännössä 30.6.2026 on se “siirtymäajan” takaraja, johon mennessä vanhojen taloyhtiöiden tulee olla rekisterissä. Sen jälkeen kyse ei ole enää kertaponnistuksesta vaan jatkuvasta huolellisuudesta: kun osakeluettelo, vastikkeet tai kunnossapitosuunnitelma muuttuvat, muutos viedään rekisteriin.

VAREKin HTJ-ilmoitukset-näkymä: kunnossapitotarveselvitys ja huoneistotietojärjestelmän määräaika 30.6.2026

VAREKin HTJ-työpöytä kokoaa kunnossapitotarveselvityksen ja muistuttaa lakisääteisestä 30.6.2026 määräajasta.

Kunnossapitotarveselvitys HTJ:ää varten

Kunnossapitotarveselvitys on monelle taloyhtiölle se osa HTJ-aineistoa, joka vaatii eniten työtä — mutta se on myös velvoite, joka taloyhtiöllä pitäisi olla jo valmiina.

AOYL 6:3 velvoittaa hallituksen esittämään varsinaisessa yhtiökokouksessa kirjallisen selvityksen taloyhtiön rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapitotarpeesta seuraavan viiden vuoden ajalle. Selvityksessä kuvataan, mitä korjauksia ja kunnossapitotoimia on odotettavissa ja milloin — esimerkiksi julkisivu, vesikatto, putkistot, ikkunat ja talotekniikka komponenteittain.

HTJ:hin viedään juuri tämä viiden vuoden näkymä: rakennusosa, suunniteltu toimenpide, arvioitu ajankohta ja kuvaus. Jokaiselle toimenpiteelle valitaan MML:n virallinen toimenpidelaji sen omasta koodistosta.

VAREKin kunnossapitotarveselvitys: viiden vuoden korjaustarpeet komponenteittain ja kustannusarvioineen

VAREK kokoaa viiden vuoden korjaustarpeet komponenteittain ja kustannusarvioineen valmiiksi HTJ-vientiin.

VAREK auttaa hallitusta laatimaan selvityksen taloyhtiön omasta vika- ja tarkastushistoriasta: avoimet vikailmoitukset, tarkastusten havainnot ja niihin linkitetyt ennakkotapaukset muuttuvat ehdotuksiksi seuraavan viiden vuoden toimenpiteiksi. Hallitus tarkistaa, muokkaa ja täydentää kustannukset itse. Lisätietoa kunnossapidon vastuunjaosta: Kunnossapitovastuu — osakas ja taloyhtiö.

Näin valmistaudut käytännössä

HTJ-velvoite ei ole monimutkainen, kun sen pilkkoo vaiheisiin. 30.6.2026 on kiinteä takaraja — jos se on lähellä, toimi välittömästi. Viime hetkellä koko maan taloyhtiöt asioivat samanaikaisesti MML:ssä, joten mitä nopeammin aineisto on koossa, sitä parempi.

  1. Kokoa perustiedot. Varmista, että taloyhtiön nimi, Y-tunnus, osakeluettelo, vastiketiedot ja kunnossapitosuunnitelma ovat ajan tasalla. Tarkista, että jokaisella huoneistolla on tiedossa osakeryhmätunnus (16-merkkinen tunniste), jolla HTJ tunnistaa osakehuoneiston yksikäsitteisesti.
  2. Laadi tai päivitä kunnossapitotarveselvitys. Käy hallituksessa läpi seuraavan viiden vuoden korjaustarpeet ja kirjaa ne komponenteittain. VAREK:in työpöytä esittää tiedot valmiiksi HTJ:n kenttiä vastaavassa muodossa.
  3. Käytä vientityöpöytää. VAREK:in /htj-sivu kokoaa aineiston vientityöpöydäksi: voit kopioida tiedot leikepöydälle tai ladata ne CSV-tiedostona. Työpöytä ehdottaa toimenpidelajeja ja rakennusosia vihjeinä — varsinaisen koodin valitsee hallitus MML:ssä.
  4. Syötä tiedot ja koodisto MML:ssä. Kirjaudu MML:n asiointipalveluun vahvalla tunnistautumisella, valitse taloyhtiösi, syötä tai liitä VAREK:stä kopioidut tiedot ja valitse kullekin toimenpiteelle virallinen toimenpidelaji MML:n koodistosta. Lähetä ilmoitus.

Huom: VAREK:in /htj on vientityöpöytä, joka valmistelee tiedot — se ei lähetä niitä automaattisesti MML:ään eikä korvaa MML:n omaa asiointipalvelua. Tietojen vienti tapahtuu aina hallituksen tai isännöitsijän toimesta MML:ssä, jossa valitaan myös virallinen koodisto.

Jos taloyhtiölläsi on isännöitsijä, sovi selkeästi, kuka tekee HTJ-ilmoitukset ja milloin. Itsehallinnoidussa taloyhtiössä vastuu on hallituksella.

Vapautukset

Osa pienistä taloyhtiöistä voi olla vapautettu osasta HTJ-velvoitteita. Vapautus voi koskea taloyhtiötä, jossa molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät:

  1. Taloyhtiössä on enintään viisi osakehuoneistoa, ja
  2. Taloyhtiöllä ei ole taloyhtiölainaa (rahoitusvastiketta ei peritä).

Jos taloyhtiösi täyttää molemmat ehdot, VAREK näyttää vapautushuomautuksen sen tiedon perusteella, jonka se huoneistomäärästä ja lainatilanteesta tuntee. Muussa tapauksessa määräaikainen velvollisuus on voimassa normaalisti.

⚠ Älä luota vapautukseen ilman varmistusta

Vapautusehdot ja niiden tulkinta voivat muuttua, eikä vapautus välttämättä koske kaikkia velvoitteita. Tarkista tilanteesi aina Maanmittauslaitokselta tai pyydä lakimiehen arvio ennen kuin jätät ilmoituksen tekemättä. Vastuu ilmoituksen tekemisestä on aina taloyhtiön hallituksella.

HTJ-velvoite on osa laajempaa sähköistyvää taloyhtiöhallintoa — samaa kehitystä, jossa myös yhtiökokoukset ja päätöksenteko siirtyvät verkkoon. Lue lisää: Sähköinen yhtiökokous ja äänestys.

Valmistaudu HTJ:hin ajoissa

Huoneistotietojärjestelmä koskee lähes jokaista suomalaista asunto-osakeyhtiötä, ja 30.6.2026 on kiinteä takaraja. Jos se on käsillä, toimi heti — mitä nopeammin hallitus kokoaa osakeluettelon, kunnossapitotarveselvityksen ja taloudelliset perustiedot kuntoon, sitä sujuvampi vienti MML:ään on. VAREK kokoaa nämä yhteen — laatii kunnossapitotarveselvityksen taloyhtiön omasta historiasta, jäsentää osakeryhmätunnukset ja taloudelliset tiedot ja tarjoaa valmiin vientityöpöydän, josta tiedot siirtyvät MML:n asiointipalveluun.

Ota yhteyttä ja valmistele taloyhtiösi HTJ-ilmoitukset hyvissä ajoin ennen määräaikaa.


Tämä on yleisluontoinen ohje, ei oikeudellista neuvontaa. HTJ-velvoitteiden yksityiskohdat, määräajat ja vapautusehdot voivat muuttua — varmista ajantasaiset vaatimukset aina Maanmittauslaitokselta (maanmittauslaitos.fi) tai pätevältä asiantuntijalta ennen ilmoituksen tekemistä.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on huoneistotietojärjestelmä (HTJ)?

HTJ on Maanmittauslaitoksen (MML) ylläpitämä valtakunnallinen rekisteri asunto-osakeyhtiöiden osakehuoneistoista, omistuksista ja taloyhtiön perustiedoista. Sen oikeusperusta on laki huoneistotietojärjestelmästä (1328/2018). HTJ korvaa paperiset osakekirjat sähköisillä omistuskirjauksilla ja kokoaa taloyhtiön tiedot yhteen paikkaan.

Mihin mennessä taloyhtiön on ilmoitettava tiedot HTJ:ään?

Ennen 1.1.2019 perustettujen taloyhtiöiden on saatettava taustatietonsa — muun muassa osakeluettelon ylläpito ja kunnossapitotarveselvitys — HTJ:ään viimeistään 30.6.2026. Tämän jälkeen, 1.7.2026 alkaen, velvollisuus on jatkuva: tiedot pidetään ajan tasalla sitä mukaa kuin ne muuttuvat. Tarkista aina ajantasaiset vaatimukset Maanmittauslaitokselta.

Kuka tekee HTJ-ilmoitukset itsehallinnoidussa taloyhtiössä?

Jos taloyhtiöllä ei ole isännöitsijää, vastuu HTJ-ilmoituksista on taloyhtiön hallituksella. Hallitus kirjautuu MML:n asiointipalveluun vahvalla tunnistautumisella ja syöttää tiedot itse. VAREK kokoaa aineiston valmiiksi vientimuotoon, mutta varsinaisen ilmoituksen tekee hallitus tai isännöitsijä MML:ssä.

Voiko pieni taloyhtiö olla vapautettu ilmoitusvelvollisuudesta?

Osa pienistä taloyhtiöistä voi olla vapautettu osasta velvoitteita, jos taloyhtiössä on enintään viisi osakehuoneistoa eikä sillä ole taloyhtiölainaa. Vapautus ei kuitenkaan ole automaattinen kaikkiin velvoitteisiin, joten varmista tilanteesi aina Maanmittauslaitokselta ennen kuin jätät ilmoituksen tekemättä.

Mikä on kunnossapitotarveselvitys ja miksi se liittyy HTJ:ään?

Kunnossapitotarveselvitys (KPTS) on hallituksen arvio taloyhtiön seuraavan viiden vuoden kunnossapitotarpeesta, jonka asunto-osakeyhtiölaki (AOYL 6:3) velvoittaa esittämään yhtiökokoukselle. Tämä selvitys kuuluu HTJ:ään ilmoitettaviin taustatietoihin, joten se on yksi 30.6.2026 määräaikaan mennessä koottavista kokonaisuuksista.